Pääsin mukaan pilottikoulutukseen koirien ja hevosten rauhoittavista signaaleista. Äärimmäisen mielenkiintoinen aihe, kuinka tulkita eläintä ja kuinka voi itse vaikuttaa eläimen tunnetilaan. Nyt on molemmista käyty ensimmäinen kerta luennolla ja kylläpä sitä taas tuntee itsensä tyhmäksi, malttamattomaksi ja hätäiseksi. Kun pitäisi muistaa antaa noille eläimille aikaa reagoida asioihin ainakin sen 3 sekuntia. Ja omia eläimiä ei osaa yhtään katsoa! Ensimmäisen luennon aiheena oli koirat. Intopiukkana rupesin sitten kyttäämään omia koiria, että missä tilanteissa ja miten he rauhoittavat toisiaan. Äääh, en huomannut yhden yhtä rauhoittavaa elettä kummassakaan korassa. Toki meidän elämässä ei kovin suuria ihmeitä tapahdukkaan ja nuo enemmänkin mesoavat kuin rauhoittavat, jos jotain tapahtuu. Jätin asian taustalle hautumaan.

Siideri-hevonen rauhoittaa vahvasti ratsastajaansa

Mitäs niitä rauhoittavia eleitä sitten onkaan? Ainakin haukottelu. Kuten moni tietää, se tarttuu kovinkin helposti. Sitten on katse ja silmät. Itse ainakin huomaan, jos olen tilanteessa mitä en hallitse, räpyttelen ja suljen silmiäni, käännän katsetta poispäin. Samoin tekevät koirat. Hevonenkin rauhoittaessaan itseään tai toista, kääntää katsetta, laskee päätään ja sulkee silmät. Räpyttely on enemmänkin silmien hidasta sulkemista, kuin semmoista kiivasta räpyttelyä. Huulien lipominen lasketaan myös rauhoittavaksi eleeksi.

Mustempi koira on keskittänyt kiinnostuksensa aitaukseen, vaaleampi rauhoittaa tilannetta.

Itse olen aiemmin osannut käyttää tietoisesti vain hidastelua. Erään hyvin hyperaktiivisen ja stressaantuneen koiran aikoinaan muuttaessa meille, liikuimme ja toimimme kaikessa kuin hidastettuna. Tuossa viikossa koira, joka aiemmassa kodissaan juoksi pitkin seiniä jahtaamassa valoja ja varjoja, asettui ja muuttui itsekin rauhallisemmaksi. Hetkessä ei tietenkään voi odottaa suurta muutosta tapahtuvaksi, eikä meidänkään elo aina niin auvoista tuon koran kanssa ollut. Mutta onneksi se koira osasi hyvin puhua koiraa ja ymmärsi mistä on kyse. Meillä ei tarvitse hötkyillä. Myös linjaamalla kehoaan poispäin eläimestä, saa aikaan rauhoittavan signaalin.

Tiukkaa tarkkailua

Itsensä rauhoittaminen; katsoo pois ja siristää silmiään

Koirat:

Innokkaana rupesin sitten vahtamaan, milloin koirani rauhoittaisivat itseään tai toisian. Kuten sanottu, en huomannut yhdenyhtä rauhoittavaa singnaalia. Päätin jättä asian hautumaan taustalle. Kunnes eräänä kiire-loska-märkä-pimeä-iltana kun kirosin, raivosin ja heittelin yksinäni tavaroita pihalla, alkoivatkin koirat rauhoittaa minua. Ja sieltä tuli sitten koko repertuaari rauhoittavia signaaleja. Räpsytettiin silmiä, haukoteltiin ja venyteltiin isosti, tultiin viereen lapa edellä katse pois suunnattuna. Eihän siinä voinut itse kuin rauhoittua, kun toiset niin pyysivät.

Seuraava havainto tuli, kun katsoimme koko perhe luonto-ohjelmaa sohvalla. Santeri-koira varsinkin on kovin kiinnostunut eläinohjelmista ja on usein silloin mukana tv.n ääressä. Televisiossa tuli kohtaus, jossa tiikeri söi lähikuvassa antilooppia (tai jotain semmoista) iltapalaksi ja murahteli samalla. Koira, joka hetkeä aiemmin oli hyvinkin tarkkaavaisena tuijottanut ruutua korvat pystyssä, käänsi katsettaan pois ja lipoi huulia. Välillä Santeri vilkaisi ruutua ja niin kauan, kun kohtaus kesti jatkoi koira rauhoittamista. Seuraavaan eläimeen siirryttäessä seurattiin ohjelmaa taas tarkasti silmä kovana ja korvat tötteröllä.

Hevoset:

Hevosten tulkitseminen tuntui vielä vaikeammalle, kuin koirien. Ne joko seisoa möllöttivät tai kävelivät hissukseen porukalla. Mielestäni eivät edes vilkaisseetkaan toisiaan päin. Sain loistavan vinkin ottaa videokamera avuksi. Ensin yritin kuvata hevosia laitumella, mutteivat ne siellä mitään tehneet. Kuten sanottu, seisoivat vaan paikoillaan ympärilleen vilkuilematta. Otin Louhon sisään lähtiessäni ratsastamaan ja päätin siinä samalla kuvata hoitosession, josko siitä jotain saisi irti. Video lojui kamerassa joitakin viikkoja, kunnes sain sen varran aikaa, että ehdin keskittyä katsomiseen. Herranenaika, hyväjumala ja voi kauhistus!! Siinä minä huiskin ja harjaan hevosta mielestäni ihan normaalisti, enkä edes huomaa, kuinka nopeasti ja kovalla paineella teen kaikki asiat. Louho siristää silmiään, lipoo huuliaan, väistää painetta ja välillä sanoo melko vahvastikin "RAUHOITU! Kevyemmin!" Enkä siinä tilanteessa huomaa noita eleitä. Täytyy myöntää, että videon katsottuani tunsin itseni aika kurjaksi ja huonoksi hevosenomistajaksi. Nyt on painetta vähennetty ja hidasteltu tarkoituksella. Hevolsessa alkaa näkyä ihan oikeita positiivisia muutoksia.