Johan on vaihtelevat kelit! Ensin on ihan kevät. Linnut karjuu, aurinko paistaa, tuulee lämpimästi ja jää lähtee sulamaan. Piha on peilijäätä ja tuhkaa pitää ripotella ympäriinsä. Hilima-traktorikin jäi mäkeen jumiin peräkärryn kanssa ja siinä sitten hetki juostiin levittämässä tuhkaa, suolaa, lampaankakkaa ja ketjuja. Saatiin Hilima nousemaan mäki ja hiki tuli. No eikös seuraavana aamuna tule lunta taivaan täydeltä ja yhtäkkiä helmikuun lopulla onkin ihan talvi. Ja sitten sitä lunta vaan tulee ja tulee.

Perjantaina oli Matinpäivä. Se onkin melkoinen kevään ja kesän kelien ennepäivä. Sanotaan, mitä sää Mattina, sitä se on koko kevään. Eli tuulee ja tulee lunta. Matin päivän jälkeen tulee vielä 7 pyryä, ennen kuin kevät koittaa (eli jäät lähtevät). Kaikki pyryt nyt putkeen kiitos, niin saadaan aikainen kevät. Ja kun kerta Matinpäivänä pyrytti, niin kesällä pitäisi kukkivien kasvien menestyä hyvin.

Hevoseläimet ovat taas laittaneet aitaa matalaksi. Langat alkavat jo olla melkoista silppua ja ainakin 10 tolppaa on poikki. Onneksi minulla on noita muovisia laiduntolppia, joissa on metallipiikki alaosassa, niin saa edes jotenkin aitaa korjailtua. Puutolppaa kun ei oikein mitenkään saa routaiseen maahan ujutettua. Eilen kun tultiin kotiin asioilta, niin hevoset seisoivat keskellä pihaa syömässä heinää peräkärrystä. Onneksi eivät pidemmälle menneet. Kiltisti tulivat takaisin tarhaan perässä, mutta Ponin mielestä oli niin hienoa olla karkuteillä, että pakeni paikalta heti uudelleen. Louho tietenkin perässä. Sitten mentiin villiloikkaa ympäri peltoa ja pihaa. Juoskoon, jos se heistä hauskaa on. Pikkusen piti perkelettä huutaa, kun koiratkin osallistuivat juoksutalkoisiin. Ei siinä muuten, mutta pelkään että tuo Minttu jää jalkoihin, kun on niin hidas liikkeiltään ja hoksottimiltaan.