Kuten olette huomannut, en ole paljoa farmin asioita ehtinyt tänne kirjailemaan. Päivät on mennyt hujauksessa ohi ja kun saa luunsa raahattua sisälle, simahtaa muutamassa sekunnissa sohvannurkkaan. On poltettu risuja kuutiotolkulla. Ja sitä vanhaa heinää. Vaan vielä olisi jokunen läjä jäljellä. Onneksi nyt satoi vettä, niin uskaltaa taas tuikata risuja tulille. Tuossa ehti jo hetken olla niin kuivaa, etten viitsinyt kokeilla syttyykö metsäpaloja. Aidanpaikkoja on raivattu ja jokunen aitatolppa vaihdettu. Lampaat saivat nyhdettäväksi pienen laidunalan ennen varsinaista laidunkautta. Peikko on ollut pienemmässä aitauksessa ja sitten vapaana pihalla nurmikkoa leikkaamassa.

Santeri korvanpesuhommissa

Pääsiäisenä kuoriutuneet tiput ovat päässeet jo muun lauman reunamille ja ovat käyneet ulkoilemassakin. Voi pienen kananpojan riemua, kun löydettiin ensimmäiset madot! Aika apulaisia he ovatkin. koko ajan tunkemassa jalan alle, sillä täytyyhän heidän "emoa" (eli minun jalkoja) seurata. Nopeasti oppivat kulkemaan kanalan ikkunasta pihalle ja takaisin. Ensimmäisellä kerralla piti hieman neuvoa, mutta toisena päivänä tulivat jo ihan omatoimisesti.

Louho-hevosen kanssa ollaan hieman hypitty, viilattu kouluratsastusta ja hortoiltu metsässä. Jos Louho saisi valita, se menisi vaan holtitonta laukkaa pää vinossa ja hyppisi pieniä kavaletteja. Onneksi ainakin toistaiseksi olen saanut ehdotukset muistakin tempuista läpi. Hevoset ovat siirtyneet ulkoruokintaan, eli ovat jo yötkin ulkona. Paitsi kaatosateella. Kuolainkokeilujakin on tullut tehtyä. Vielä ei ola ihan parasta löydetty, mutta nyt mennään jo parempaan suuntaan. Käytössä sylinterikuolain, joka on kylläkin hieman liian iso meille. Hevosen suu rauhoittui ja ohjaaminen on kevyempää. Kisojakin voisi taas harkita, mutta katsellaan milloin saisin aikaiseksi ilmottautua karkeloihin..

Kukkia ja kasviksia on laitettu maahan ensimmäiset satsit. Pohjalle ensin poninparasta ja sitten multaa päälle. Veneeseen meni tänä vuonna lanttua ja punajuurta. Salaatit puulaatikkoon, perunat mansikkamaalle ja rikkinäisiin laastipaljuihin. Kaikenmaailman kattilat ja padat tulivat kukkien käyttöön. Kurkut, kurpitsat ja tomaatit odottelevat vielä hetken, josko yötkin lämpenisi. Ja yrttejäkin pitäisi johonkin purkkiin tunkea.

Ensi viikonloppuna on taas ravintolapäivä ja Pop-up maalaisravintola Kukkokiekuu avaa jälleen porttinsa. Tällä kertaa sain ystävän mukaan kokkaamaan, joten minulle jäi vain tämä siivouspuoli ja jotain pikkunäpertelyä. Vielä pitäisi huovuttaa tavaraa myyntiin ja toivoa, että saippuat onnistuivat...