Silloin Pohjolan emäntä
pani kutsut kulkemahan
airuhut vaeltamahan.
Itse tuon sanoiksi virkki;
Ohoh piika pikkarainen
orjani alinomainen!
Kutsu rahvasta kokohon
miesten joukko juominkihin
Kutsu kurjat, kutsu köyhät
sokeatki, vaivasetki,
rammatki, rekirujotki!

Tällä kalevalan pätkällä kutsuttiin ystävät, tuttavat ja kylänmiehet viettämään meille Kekriä.

Osa perjantaista ja koko lauantaipäivä meni Kekriin valmistautumisesssa. Piti siivota já raivata tilaa, että saatiin reipas 10 henkeä saman pöydän ääreen. Ruokaa piti olla riittävästi, sillä Kekrinä se ei saa loppua kesken. Eikä loppunutkaan, vaikka vähiin kävikin.

2,5kg Heikkiä meni uuniin. Rosvopaistin tapaan sidottuna, mintulla, rosmariinilla ja valkosipulilla marinoituna. 6 tuntia puu-uunin lämpöä ja herkkua oli! Sitten kilon verran lihapullia sekoitettuna sikanautaa, lammasta ja hirveä. 2 pullaa oli aamulla jäljellä. Koirat sai ne aamupalaksi. Puolitoista kiloa uunilohta. Aamulla vain nahat jäljellä. Kilo kanaa, uunijuureksia 4 litraa, kasviksia toinen mokoma lisää. Munakasrulla, porkkanaraastetta, minitomaatteja, juustoa, kurkkuja ja punajuuria. Ja tietysti perunarieskaa ja saaristolaisleipää.

Ja kyllä me syötiinkin! Ja saunottiin ja syötiin lisää. Sitten vielä kaffetta ja omenapiirakkaa ja uuniomenaa  kera vanilijajäätelön ja -kastikkeen. Loppuilta menikin sitten soffalla makoillessa mahan vieressä. Nappi auki tietenkin.

Muuten homma meni putkeen, mutta yksi kovanonnenkakku jäi syömättä. Perjanataina täytin kakun valmiiksi ja ajattelin lauantaina kuorruttavani sen. Toisin kävi. Ensinnäkin unohdin ostaa lisää kermaa, joten ei kuorrutusta. Lopulta unohdin kokonaan ottaa koko kakun esille. Siellä se odottaa syöjiään edelleen..