Ihan uskomattoman hienoa aikaa tämä kevät! En ole aiemmin ollut "kevätihminen", se on jotenkin vaan mennyt ohi. Ensin on ollut talvi ja sitten yhtäkkiä kesä. Tuosta kädestä johtuen olen joutunut hiukan hidastamaan tahtia ja kyllä on kannattanut. Linnut sirkuttavat ja huutavat aikaisesta aamusta myöhään iltaan. Pyrähtelevät ympäriinsä, kiistelevät kumppaneista, kutsuvat puolisoita, keräävät karvoja pesätarpeiksi. Kurkia, joutsenia, kyyhkyjä, peipposia, mustarastaita ja vaikka mitä tunnistamattomia lintuja.

Sitten tuo jään sulaminen. Miten uskomattoman hienoja muotoja jää tekee sulaessaan ja jäätyessään uudelleen. Olen kontannut ojanreunoja kamera kädessä tuntikausia löytäen aina vaan hienompia kuvioita. Koirat eivät oikein meinaa ymmärtää miksi emäntä tutkii jotain ojanpenkalla ja he eivät saa tulla katsomaan. Pientä maakuntamatkailua harrastaessa piti myös pysäyttää koskipaikalle katsomaan kuika jää siellä käyttäytyy.

Sitten tähän farmiarkeen. Hautomisessa tapahtui joku häiriö. Yksikään tipu ei kuoriutunut. Suurin osa kehittyi kyllä loppuun asti, mutta viime hetkellä olivat kuolleet munan sisään. Yhtään rapinaa ei edes kuulunut. Kun haudonta oli mennyt 5 vuorokautta yli, luovutin ja nakkasin munat tunkioon. Yritin sitten saada Hunajan unohtamaan koko asian, mutta ei onnistu. Hän tahtoo tipuja. Ei siinä sitten auttanut kun lähteä taas hakemaan vierasta munaa maakunnasta. Nyt yritän varmistaa edes muutaman tipun saannin ja jaoin munat Hunajan ja hautomakoneen kesken. Jos koneesta jotain kuoriutuu, niin annetaan nekin tiput sitten Hunajan hoiviin.