Täällä meillä asuessaan ja lomaillessaan nuo eläimet kyllä tottuvat kaikenlaiseen. Välillä asioihin siedätys on tahatonta ja välillä tarkoituksellista. Ensimmäisten vuosien kesähevoset olivat jo melko varmoja tielläkulkijoita, mutta toinen pelkäsi traktoreita. Ei pelännyt enää ensimmäisen lomakesänsä jälkeen. Ennemminkin juoksi Hilima-raktorin perään, että mitäs herkkuoksia nyt saadaan? Hilimalla ei koskaan ajettu eläinten perässä ainakaan tarkoituksella, vaan annettiin niiden olla omissa oloissaan. Yleensä uteliaisuus voitti ja pikkuhiljaa koko eläinkatras tuli katsomaan puuhia. Samainen hevonen pelkäsi myös harrikoita, mutta sekin turha jännite saatiin yhdessä kesässä kitkettyä pois.

Sitten on ollut monensorttista mopon pärinää. Muutamana kesänä on päästelty péllossa krossimopolla, tokikin kuivaan aikaan, ettei mene pelto ihan ruvelle. Tällöin eläimet siirretään aidan taakse katsomaan, ettei tule kolareita. Tekee ihan hyvää nuorille (ja vanhemmillekin) tasapainoilla kaksipyöräisellä ojien yli ja oksien ali. Tottuvat sitten hevosetkin sietämään sitä sietämätöntä ininää.

Kesäpoika osti täällä ollessaan sellaisen videokameran, minkä voi kiinnittää melkein mihin tahansa. (mä haluan myös sellaisen!!!) Hänellä oli mukanaan myös kauko-ohjattava helikopteri, joten hienoa kuvaa saatiin farmilta. Ja hevoset tottuivat "astetta isompiin paarmoihin". Poni oli kovin kiinnostunut moisesta härpäkkeestä joten sai luvan katsoa sitä hieman lähempää. Kopteri pidettiin lähes paikallaan ja poni sai pörhistellä sen ympärillä. Kun meinasi katsoa liian läheltä, laskeuduttiin ja annettiin Ponin haistaa kopteria.

Sateenvarjo on jostain syystä hevosten mielestä maailman kamalin asia. Tämä koskee kaikkia hevosia ympäri maailman. Toinen lähes yhtä pelottava on lastenvaunut. Mutta asiaan, eli sateenvarjosiedätykseen. Namia taskuun ja peltoon sateenvarjon kanssa. Tarkoitus oli Louhoa opettaa sateenvarjoon, mutten koskaan päässyt sinne asti, kun ponit halusivat ehdottomasti tutustua varjoon. Aina kun poni uskaltautui askeleen kohti, otin itse askeleen taaksepäin, jolloin poni tunsi hallitsevansa tilanteen. Lopulta kaikki ponit seisoivat sateenvarjon alla ja saivat pieniä leipäpaloja. Sateenvarjon heiluttelukaan ei aiheuttanut hötkyämistä, joten ponit ovat nyt sateenvarjovarmoja. Jopa niin varmoa, että juoksevat luo kun laitumeen menee sateenvarjon kanssa. Isot hevoset eivät niinkään tottuneet tilanteeseen, vaan halusivat hulluttaa laukkajuoksua ympäri peltoa.