On taas tullut se aika vuodesta, kun ei tarvitse kuin vilkaista hevosta, niin kaikki vaatteet, silmät, suu ja korvat on täynnä karvoja. Koirat aloittelee vasta kevyesti, mutta Louho-hevosesta suorastaan varisee talviturkki. Ponikin pudottelee turkkiaan, muttei vielä kovin vahvasti. Parempi niin, että tarkenee lopputalvenkin pihatossa. Ponista muuten taitaa tulla ihan erivärinen kesäksi. Laitan kuvaa sitten keväämmällä, kunhan karva ehtii hieman vaihtua. Haavasta näyttävät tykkäävän. Muutaman sellaisen kaadoin eläimille jyrsittäväksi. Ja sitten piti vielä askarrella lumiukko. Poni ja Peikko olivat kovasti hommassa mukana. Poni-polo vaan ei ymmärtänyt lumiukossa olevia herkkuja, joten Peikko ehti napsia kaikki namit omiin suihinsa.

Ponin, pässin ja koirien kanssa on lenkkeilty ahkerasti. Peikko-pässi on sellainen epeli, että kaipaa seuraa ja ohjelmaa monta kertaa viikossa. Jos hänellä on tylsää, hyppää pihaton portin yli ja tulee hakemaan itselleen seuraa. Minttu-koira on vielä oppinut avustamaan Peikkoa karkuretkillä. Kun kuulee, että Peikko ponkaisee pois pihatosta, avaa ulko-oven ja päästää samalla pässin karkuun. Kiva.

Hautomakoneessa hurisee 14 munaa. Ainakin 5 päivän kohdalla olivat kaikki lähteneet kehittymään. Itseä hieman epäilyttää tuo kääntö, joten saa nähdä moniko selviää loppuun asti. Toivottavasti edes pari tipua onnistuisi kuoriutumaan. Vaan sanovat viisaammat ja kokeneemmat, että ensimmäiset haudonnat koneella menee aina harjoittelun piikkiin. Hunaja-kanakin meinasi rueta hautomaan, mutta jätti leikin sikseen jo ensimmäisenä päivänä. Kovasti asetteli munia alleen pesässä ja oli kovin huolestunut, kun muut kanat tuppasivat samaan pesään munimaan. Katsotaan, josko joku innostuisi sitten keväämmällä.

Ai niin, pitäkää peukkuja, että huomenna olisi karitsoita! Ainon aika alkaisi olla näillä hetkillä. Leipätyön pomoa on varoitettu mahdollisesta myöhästymisestä. Voi tulkaa jo pihalle sieltä mahasta!