Jokaisella perheellä on omat tapansa ja traditionsa Jouluna.  Mistä sitten tietää Joulun tulleen farmille?

Joulukuusi:

Meillä on aina ollut joulukuusi. Myös silloin, kun emme ole itse olleet paikalla. Tänä vuonna isäntä ehdotti, jos hommaisimme vain sellaisen pienen kuusen. Hulluutta, sanon minä. Kyllä kuusen tulee olla kuusen kokoinen. Siis metsään kuusen etsintään. Tarkoitus oli oikaista tuosta pellon poikki naapurin metsään kuusta etsimään, mutta sähkölinjan alta löytyi niin hyviä kuusiehdokkaita, että tänä vuonna tulikin kuusi haettua omalta tontilta. Perinteitä kunnioittaen kuusi pitäisi varastaa. Vaikka luvan kanssa. Kaadoin sitten kolme kuusta. Yhden ison itselleni ja kaksi pientä. Toisen isännälle ja toisen pässille ja ponille.

 

Ruoka

Ruokaa tulee olla niin paljon, että siitä riittää kaikille 2- ja 4 jalkaisille. Ja hyvää sellaista. Ja rekkakuormittain suklaata. Aattoaamuna keitetään riisipuuro, josta saa sitten ihmisten lisäksi koirat ja kanat. Muu ruoka syödään kun keretään. Kanoilla onkin Jouluna oikeat ruokajuhlat. Herkkuja kannetaan joka välissä eteen ja lämpimänä. Kiltisti he sitten pusertaa munia tilalle. Viidestä kanasta tulee nyt 3-4 munaa päivässä. Muutamassa päivässä oppivat niin hyvälle, että kanalaan mennessä pyrähtelevät ovea vasten ja heti oven auettua yrittävät kampittaa tulijan.

Metsäneläinten herkut

Metsän eläimille pitää myös viedä Joulua. Heinää, kauraa, omenoita, porkkanoita, auringonkukansiemeniä, talipalloja ja kaikkea pientä hyvää, kuten mantelilastuja. Sitten vaan riistakamera hollille, niin näkee tekeekö herkut kauppansa.

Sauna

Jouluaattona saunotaan pitkän kaavan mukaan. Ja otetaan eväät mukaan. Olutta saunatontulle(kin). Sauna lämmitetään heti, kun muut hommat on saatu hoidettua. Eli omat ja metsäneläimet.