Emäntä oli hevosen kanssa rattastusleirillä ja julmasti hylkäsi isännän tänne hoivaamaan eläinlaumaa. Jestas sentään, ei tarvitse olla kun 4 yötä pois kotoa, kun kaikki tuntuu kasvaneen valtavasti. Pihanurmikko oli venähtänyt niin pitkäksi, että piti taas päästää koko lauma trimmaamaan sitä lyhyemmäksi. Menihän siinä samalla muutama kukkakin, mutta helpommalla pääsee, kun että lykkäisi ruohonleikkurilla. Mansikassa näyttää olevan raakileita ja vesiheinä on vallannut loput masikkamaasta.  Jättipalsami on venynyt lisää pituutta, muttei onneksi vielä kuki. Myös istutetut siemenet ovat alkaneet itämään. Krassissa on jo kauniit pienet alut ja kurkkukin nostaa jo ensimmäisiä lehtiä pinnalle. Ja ne tiput! Ihan kun olisi ollut kuukauden pois. Kanelin tipu on jo suurensuuri ja on saanut Hermes-kukolta luvan rueta ulkoilemaan kauniilla säällä. Ja ne pienet konetiput. Heillä on jo väriä siipisulissa ja pyrstöissä. Ihan muutamassa päivässä ovat tehneet melkoisen kasvupyrähdyksen.

DSC03792.jpg

Tiput muutaman vuorokauden ikäisinä

DSC03914.jpg

Ja tässä viikon vanhana kiskotaan jo matoa nokkaan

Isäntä on pitänyt tipuista hyvää huolta. Hän jopa leikkasi saksilla madot pienemmiksi, että mahtuvat tipun kurkkuun, eivätkä tukehdu herkkuihin. Pikkupässit ovat edelleen naapurissa. Saaristolaiselämä odottaa, kunhan hieman tyyntyisi tuo tuuli. Niiden laidun alkaa olla jo loppuun kaluttu, joten olemme aloittaneet niittoheinän syötön.

Louho-hevonen tuli myös kotiin lomailemaan. Tai eihän tuo vielä varsinaisesti lomalla ole. Ratsastaakin pitäisi. Ainakin muutaman kerran, jottei leiriltä saadut opit ihan heti unohtuisi. Olipa muuten melkoista tunnemyrskyä koko ratsastusleiri. Milloin itketti, kun mikään ei tuntunut onnistuvan  ja seuraavana päivänä itketti, kun kaikki sujui niin hyvin. Ihan selvästi oli liikaa aikaa, kun ehti pohdiskella hyvinkin syvällisesti ratsastuksen ja hevosenkouluttamisen syvintä olemusta. Aamuisin heräsisn jo kuudelta ja iltaisin ei meinannut tulla uni ennen puoltayötä. Kropassa oli liikaa virtaa. Mutta niitä positiivisia asioita. Hevonen keksi esteratsastuksen hauskuuden. Ehkä hiukan liiankin hyvin, sillä muutamaan otteeseen meinasin pudota hyppyvuoroa odottaessa. Louho kun ei millään olisi halunnut odottaa vuoroaan, vaan hyppelehti milloin mihinkin suuntaan ja esitti korkeamman koulun liikkeitä levadesta alkaen. (Levade on se liike, missä hevonen ensin nousee takajaloilleen ja siitä suoriltaan potkaisee takajalat taaksepäin). Louho myös oppi hienosti kulkemaan possujunassa eli nenä toisen hännässä ilman suurempia hötkyilyitä. Ja hieno liike löytyi pyöreällä selällä höyhenen kevyesti, vaikkakin se ensin muutaman kyyneleen vaatikin.

DSC03930.jpg

Louho leikkii kirahvia

Tämä lähtee nyt takaisin tuonne peltoon nyppimään ja niittämään niitä perhanan palsameita. Ei ollut kylän lapsista meille rengeiksi tai piioiksi. Yritin saada pikkuväkeä tänne hommiin palsamia nyppimään, mutta kiinnostus oli puhdas nolla. Yksikään ei ollut kiinnostunut, vaikka palkkaakin lupasin maksaa. Nykyajan lapset ja niin edelleen....

DSC03833.jpg

Hermes-kukko kylpee