Mulla alkoi joululoma.

Ihan parasta, että saa kerrankin nukkua. Tai niinhän sitä luulin. Nyt on jo kolmas lomapäivä illan puolella ja näyttäisi siltä, että huomennakin olisi noustava ajoissa. Joskus olisi hieno nukkua vaikka kahdeksaan asti tai jopa ylikin. Mutta ei meillä, enkä minä ainakaan. Ensimmäisenä aamuna isäntä töihin lähtiessä pissatti koirat. Minä onnellisena kuuntelin puoliunessa ja juuri kun olin nukahtanut uudelleen, hyppää Santeri sänkyyn. HEI JEE!!! Sä oot kotona!! JEE!! Leikitään!! Painitaan!! JEE!!! Se siitä nukkumisesta. Sitten viikonloppuna tallinpitäjä lähti hevosineen Ypäjälle ja me Hjördis-tädin kanssa luvattiin hoitaa loput hevoset. Vaatimalla vaadin aamutallit itselleni. Herätys ennen seiskaa. Toiveajattelua. Minttu-koiran pitää päästä pissalle 06.05. Kai sitä sitten kaffetta.. Nuo aamutallit on ihan parhautta. Tallinpidosta kaipaan juuri niitä eniten. Nytkin viikonloppuna taivaalla loisti kuunsirppi. Hevoset tuntevat aamutoimien rytmin ja toimivat lähes ajatuksen voimalla. Naru vaan kaulan ympäri ja talutus tarhaan. Saa huhkia syötyjä suklaita pois kropasta lapioimalla kakkaa ja kärräämällä lantakuormia ylämäkeen. (Miksiköhän kaikkien kakkavarastot sijaitsevat ylämäessä?) Sitten retkeilemään koirien ja hevosen kanssa lähipoluille. Ja kaikilla oli kivaa! Tänään sitten Hjördis-täti lähti näyttäään lisää maastoreittejä. Louhon mielestä ihan parhautta. Hän löysi jaloistaan uusia ulottuvuuksia ja esitti valtavan hienoa lisättyä ravia pitkine liitovaiheineen. Ja sai yhden säntäyskohtauksen, kun huomasi jääneensä kaverista ja emäntä pyysi "reippaampaa" vauhtia.

Lampaat pääsivät pitkästä aikaa ulkoilemaan. Sulo oli revetä turkistaan, niin kivaa sillä oli. Hyppi ilmaan ja säntäili edestakaisin. Santerin kanssa leikkivät ja juoksivat kilpaa. Ja välillä huilattiin ja Santeri nuoli Sulon naamaa. Uuhet alkaa olla aika paksuja. Onhan niillä turkkia, mutta kyllä siellä karitsoitakin on. Lampaille ja kanoille hain omat joulukuuset. Taidan joutua hakemaan lampaille uuden aatoksi, kun tämä ensimmäinen on kohta syöty. Kuusia hakiessa, oli kaverit lapsineen poikenneet pihaan. Lähemmäs taloa päästyäni huikkasin moi! ja hetken kuluttua pihalta kuuluu kirkas lapsen ääni " Äiti kato!! Onko se TONTTU??" Otan tämän kohteliaisuutena. 5v lapsen silmin iltahämärässä pellolta tulee vihreätakkinen hiippalakkinen tyyppi jolla on joulukuuset kainaloissa. Ja Jouluun on enää 3 yötä. Sisällä meillä jo onkin kuusi. Isäntä kävi sen naapurin kanssa varastamassa samaisen naapurin metsästä. Naapuri lupasi katsoa eri suuntaan, kun isäntä sahaa kuusta. Tuntuu edes varastamiselta.

Ihan parhautta. Huomisesta alkaen päivä pitenee taas. Ja luntakin on luvattu! Josko taas näkisi jotain ulkonakin tehdä. No ainakin katsella tähtiä. jos ei muuta.