Terve taas!

Remonttihelvetti ei oikein ole edennyt. Nyt odotellaan tehokuivausmiestä takaisin paikalle rakentamaan tuulitunnelia keittiöön. Jouluvalmistelut tyssäsi kerrasta, mutta onneksi ihminen on luonnostaan luova ja sopeutuvainen joten ei taaskaan hätää. Perunat kuoriutuu hyvin vessan lavuaarissa ja olohuoneen pöytä soveltuu mainiosti leipomiseen ja askarteluun. Olen nyt haastatellut ihmisiä, joilla on kokemusta vesivahingosta ja melkoisia tarinoita olen kuullutkin. Toisaalta on onni, ettei ole isoja, eikä pieniä lapsia tässä sotkussa. Se saattaisi vaikeuttaa tilannetta. Ihan riittävästi nuo karvaiset lapsetkin onnistuvat sotkemaan. Koirat eivät meinaa millään ymmärtää, ettei keittiö enää kuulu oleskelutiloihin. Samoin kissat. Vaikka ruokailu tapahtuu nykyisin olohuoneessa, istuu eläkeläiskissa Pörröhäntä sinnikkäästi keittiössä kissanraksun toivossa. Jotkut ovat joutuneet evakkoon kuivauksen ja korjauksen tieltä, mutta mihinkäs me tästä päästäisiin lähtemään, kun on nuo eläimet. Olen kyllä herkutellut ajatuksella, että mentäisiin hotelliin koko poppoo. Kanelikanan kanssa ajettaisiin hissillä ja miten kätevästi saisi kanoille kaikki jämät ravintolan puolelta!

taskulamppu toimii lukuvalona sähkökatkon aikana

Koska remontti on aika katastrofivaiheessa, enkä yhtään tiedä mitä joudumme itse maksamaan, olen päättänyt olla ostamatta joululahjoja. Siis ostamatta. Jotain pientä kyllä pitää askarrella.. ja ehkä kuitenkin pari pakollista joutuu ihan rahalla hankkimaan. Sytykeruusuja aloitin tekemään elämäni ensimmäistä kertaa. Kuten totuttua, kaikki ei suju kuten ohjeissa. Ensinnäkin; minun munakennot ovat sellaisia isoja levyjä. Niitä pieniä en malta rikkoa, kun niillä on hyvä kuljettaa munia naapuriin. Isot munakennot ovat hiukan erimuotoisia, kuin pienet. Ne on semmoisia terävä. Ja eihän ruusun terälehdet ole teräviä, joten minulle tuleekin sytykeliljoja. Tai jotain. Aloitin liljojen dippailun steariiniin ja kauniilta näyttivät. Kunnes tuli sähkökatko. Siinä sitten seisoin pimeässä remonttihelvettikeittiössä steariinia valuva lilja kädessä. Odotin hetken. Ei muutosta sähkönsaantiin. Piti huutaa isäntä hätiin tuomaan taskulamppua. Ja siirtyä ihan vaan oleilun puolelle. Vajaan tunnin olivat sähköt hukassa sillä kertaa, enkä sitten enää uudelleen jaksanut alkaa steariinia sulattelemaan. Homma jatkukoon toisena päivänä.

sytykkeitä