Onnistuin jotenkin kuvittelemaan, että mulla olisi hommat aikataulullisesti hallinnassa. No ei ole. Olen taas haalinut itselleni jos jonkinnäköistä ohjelmaa ja nyt meinaa iskeä paniikki.

Lampaat pitäisi keritä. Sakset nro 1 ja 2 ovat tylsiä, enkä saanut niitä riittävästi teroitettua. Sakset nro 3 ovat jossain hukka-merkkisessä paikassa. Konetta en omista ja nuo viralliset käsikeritsimet ovat aivan liian suuria mun käsiin. Vanhat villat pitäisi puhdistaa, hmm, ennen lauantaita ja saada ainakin osa karstattua. Olen ilmottautunut kehräyskurssille, joten kiirettä pukkaa. Eihän siinä mitään, jos olisi vain luppoaikaa, mutta ystävä tulee kylään huomenna ja samalla mies lähtee kaverinsa kanssa laivalle. Se on vähän niinkuin häämatka, mutta mä en lähde mukaan. Mitä suotta, olenhan joskus ennenkin laivalla ollut. Eihän siellä joka vuosi tarvitse hypätä.

Aitalankaa on vielä 4 kieppiä keräämättä ja muutama muovitolppa. Ei oo iso juttu, mutta hetken ottaa sekin aikaa. Niin ja uusi valmentaja on tulossa perjantaina katsomaan hevosta. Tai enemmän varmaan minua, hevonen vaan kopsuttelee siinä alla. Onneksi hevosen kanssa pääsimme pahimmasta suosta pois, noin kuvainnollisesti ja ratsastaminen on taas yhteistyötä eikä riitelyä. Iso kiitos siitä kuuluu omavalmentajalle Suskalle.

Pihalta tarvitsisi varmaan kohta rueta keräilemään kesäkamppeet pois.. Tyhjentää kukkaruukut, kerätä pihakausteet katon alle ja nostaa perunat maasta. Joskushan mulle kävi sillain, että joulukuussa muistin perunat. Silloin se oli jo myöhäistä.. Viime yönä oli ihan kunnon pakkanen. Aamullakin 4*c. Lambit joutuivat odottelemaan hetken ulospääsyä, etteivät kovasti söisi jäätynyttä ruohoa ja että kanoilla pysyy lämpö. Kanapolot joutuvat olemaan sisällä tämän päivän.

Riistakamerasta bongasin peurapolun ja sinne kävin viemässä omenoita ja porkkanoita. Hienoja kuvia olivat peuraset itsestään ottaneet. Täytynee talveksi rakentaa tontinreunalle ruokintapaikka. Jos saaliseläimet söisivät toisella reunalla tonttia ja pedot toisella..