On taas se aika kun metsät tursuaa herkkuja. Joidenkin mukaan ainakin..

Kaikkihan muistaa lapsuudestaan sen, kun mummo (tai äiti tai joku kylän täti) polkaisi fillarilla metsään 10km ämpärit kahvoissa roikkuen ja palasi vajaan tunnin kuluttua kilotolkulla marjaa mukana. Olen vakaasti siinä uskossa, että kyseessä täytyy olla jokin vain mummojen osaama aikavääristymä. Itse kun sitä rientää autolla metsään kilometrin, noukkii helppokulkuisessa maastossa desin mustikoita, hups, on kulunut 6 tuntia ja astian pohjalla on enemmän roskia kuin marjoja.

DSC01403-normal.jpg

Tämän vuoksi laitan tähän muutaman vinkin aloitteleville marjanpoimijoille:

* ota mukaan pieni astia. Jos luulet olevasi kovinkin ahkera, ota mukaan useita pieniä astioita. Ja kannet  niihin. Koska kuitenkin kompastut tai kaadat puolillaan olevan asian ainakin kerran.

* Pieni astia siksi, että on mukava, jos saa kerättyä pohjan peittoon nopeasti. (sitä luulee olevansa tosi ripeä)

* marjat ovat siellä lehtien alla piilossa.

* Jos oikein urakoida aiot, ota astiaksi pieni sangallinen ämpäri. Ja kansi siihen. Ja kunnon nahkavyö, Sitten vaan laitat vyön sangasta läpi ja kiristät vyötäisillesi. Tadaa! Sinulla on kaksi kättä käytössä poimimiseen. Jos kuitenkin poimit konttausasennossa, ei tämä vinkki toimi.

* asentoina konttaus ja kyykky ovat käteviä mustikan ja puolukan poiminnassa. Paitsi silloin, jos on polvissa vikaa.

* hevosen kanssa on hyvä mennä marjametsään. Paitsi silloin kun se syö puolet marjoista ja kaataa loput maahan ja päättää lähteä kävelemään kotiin kesken retken ja joudut juoksemaan hevosen perässä umpimetsässä.

* sikakin on oiva marjakaveri. Mutta silloin kannattaa olla poimimatta märkiä marjoja. Ja pitää hyvä huoli omasta marjasaaliistaan.

* kanatkin tykkää vadelmista. Ja siat. Ja lampaat niistä lehdistä.

* muista ottaa mukaan koira tai kaksi. Kun eksyt, sanot vain koirille "lähetään kotiin", ja koirat pinkaisevat suorinta reittiä autolla. Tällöin kannattaa pysyä perässä.

DSC01406-normal.jpg