Oikein hyvää tätä vuotta Farmilta!

Onkin ollut kirjoittelussa hiljaiseloa useamman tovin. Tiedä sitten, miksi?

Vuosi vaihtui farmilla rauhallisissa merkeissä. Me itse ei ammuskella raketteja, kun tuntuu tyhmälle ampua selvää rahaa ilmaan pamauksen säestämänä. Fiuuu PAM osaan huutaa itsekin tarvittaessa, eikä siihen mene euroakaan. En ole ilotulituksia vastaan, mutta aika paljon ne tuntuvat aiheuttavan harmia tuolla tiheämmin asutulla seudulla. Mä olen salaa hiukan ylpeä tuosta isännästä. Se herätti minut ennen puolta yötä sohvalta, että mene nyt katsomaan hevosia ja vie niille radio, kun tuntuu kylän suunnalla paukkuvan kovasti. Menin ja vein, vaikka rauhallisisa olivatkin.

Ketäs meitä sitten täällä asuu?

Hevoset ovat pysyneet samoina. Herra Louho, kääntyi nyt 10-vuotiaaksi. On edelleen melko epäluuloinen moniin asioihin, mutta pikkuhiljaa olen oppinut toimimaan tuon kanssa. Ei ole kyllä toista tuon veroista vastaan tullut, vaikka aikas monta hevosta matkan varrella on tavattu. Sitten on Tuikku. Tai päivästä riippuen saattaa myös kulkea nimellä TittaTuulia. Ne tammapäivät menee tuolla TittaTuulia nimellä. Pikkuneidin kanssa on hitaasti opiskeltu erilaisia hevosten juttuja. On ratsasteltu ja opiskeltu vähän ajo- ja varsinkin työajohommia. Haaveissa on tästä saada monitoimieläin kaikkeen harrastamiseen. Varsaakin vielä siitä haaveilen jonain päivänä...

Koiria on kaksi. Halti, 2v hollanninpaimenkoira ja uusin tulokas Lilli, sekin 2v ja rotuna labradorinnoutaja. Tässä onkin nyt ollut totuttelemista, kun talossa ei ole yhtään saksanpaimenta. Haltin kanssa harrastetaan agility-höntsäilyä ja vähän salaa olen miettinyt BH-kokeeseen osallistumista. Vaatii vaan omien aivojen uudelleenohjelmointia. Agilityssä ollaan jo uskaltauduttu epävirallisiin kisakarkeloihin, vaihtelevalla menestyksellä. Lilli on meillä ollut vasta muutaman viikon, joten siitä ei vielä montaa sanaa ole sanottavana. Isännän koiraksi näyttää ryhtyneen ja Haltin mielen rauhoitti, joten järkihankinta.

Kissat Hilja ja Helka metsästävät ansiokkaasti hiiriä. Ja makaavat sisällä uunin kupeessa lampaantaljalla. Lampolassa asuu edelleen ikäneidot Elvi ja Aino, sekä naapurista meille muuttanut Lempi-lammas. Noiden kohtaloa pitää nyt kesällä miettiä, että saavatko vielä viettää eläkepäiviä, vai vaihdetaanko ne karitsoihin. Kanojakin on ja muutama tipu. Kukko meni syksyllä vaihtoon, kun edellinen kukko katosi muutaman kanan kanssa. Olikin ensimmäiset petotappiot ne kanat. Naapurista meni enemmänkin kanoja ja naapurin kukko juoksi meille karkuun. Hoiti muutaman viikon varakukon virkaa ja palasi sitten kotiin kun sai uuden haaremin.

Että ihan sellaista perinteistä sattuu ja tapahtuu meininkiä on jälleen luvassa. Pysy kuulolla, niin mä lupaan pysyä aktiivisena kirjailijana.